Meikäläisellä on ollut pieniä tietokoneongelmia, enkä sen vuoksi ole voinut jatkaa Kanadan matkan kerrontaa. No nyt matka jatkuu...

Ottawassa vietetyn illan, yön ja perjantai-aamun jälkeen oli aika vuokrata auto ja suunnata sillä kohti Calabogieta.

Tässä automme - aivan uusi Crysler, jossa nahkaverhoilu, kattoikkuna ja automaattivaihteet- ja kuskikin kurkkii ikkunasta. Automaattivaihteet olivat minulle melkoisen uusi tuttavuus (vain pieni koeajelu työkaverin automaattivaihteisella autolla aiemmin). Liikennekin oli ihan hiukan vilkkaampaa kuin täällä meidän syrjäkylän tiellä.

Tässä kuvaa high wayltä (tämä kuva Torontosta).

Matkaa Calabogieen oli noin 100 km.

Kyltti tienvieressä.

Lomakylä vastakkaiselta rannalta.

Calabogiessa olimme neljä vuorokautta. Lauantaina kävimme sukulaisemme Helmin luona. Helmi oli kutsunut koolle family reunionin. Paikalla oli reilut 20 sukumme Kanadalaista jäsentä.

 

Vaahteran väriloistoa.

 

Sunnuntai oli lepopäivä. Käytimme hyväksemme lomakylän palveluja ja tutuistuimme kävellen ympäristöön.

Maanantaina ajelimme pienen maaseutu/pikkukaupunki-kierroksen noin 100 km säteellä majapaikastamme.

Tiistaina olikin aika suunnata autonnokka kohti Kingstonin kaupunkia, jonne palautimme auton. Sieltä matka jatkui junalla Torontoon.

Tienlaidalla tepastelevia kalkkunoita.

Torontossa majoituimme aivan kaupungin keskustaan hotelliin.

Keskiviikoksi olimme varanneet kokopäivän matkan Niagaran putouksille.

Tässä vähän kuohuja.

Torstai oli viimeinen päivämme Torontossa ja myös Kanadassa.

Heti aamusta suuntasimme CN Toweriin.

Siellä se Tower kurkistaa.

Tässä kuvaa tornin huipulta.

CN Tower on 553,33 m korkea. Se oli vuoteen 2007 maailman korkein torni, mutta tuolloin Burj Dubai otti siltä tämän tittelin. Pohjois-Amerikan korkein se silti vielä on.

Huikeiden näköalojen jälkeen sukulaisemme Garry kierrätteli meitä vielä Torontossa.

Koneemme Pariisin kautta Suomeen starttasi klo 19 paikallista aikaa ja kotimatka sai alkaa.

Matka oli IHANA. Paljon nähtiin ja koettiin. Ehkä joskus vielä palaamme, ken tietää...